*

PetriPerta

Tiedustelulaki

Tanssia Turun uhrien haudoilla?

Perjantaina kello 16:00 Turun kauppatorilla tapahtui se, mitä oli pelätty ja odotettu. Suomessa tehtiin rikos, joka todennäköisesti oli maamme ensimmäinen islamilaisen radikalismin motivoima terrori-isku. Sosiaalinen media ja uutiset täyttyivät välittömästi tapahtumaa käsittelevällä sisällöllä. Viikonlopun mittaan tehtiin poliittisia kannanottoja, osa maltillisia ja viisaita, toiset taas harkitsemattomia. Pahimmat pyrkivät edistämään poliittisia tarkoitusperiä tragedian varjolla.

Tiedustelulainsäädäntö - Terveisiä Goebbelsiltä

Vuonna 1993, ollessani 22-vuotias rakensin ja hallinnoin 250 toimipaikan verkkoa, joka ulottui kaikille mantereille ja palveli yli 20000 käyttäjää. Pääosin käyttö oli sähköpostia ja tiedostosiirtoja minikoneiden välillä, mutta jo edellisenä vuonna olimme kytkeytyneet myös globaaliin Internetiin ja ihmisillä oli vapaa pääsy mm. ensimmäisille webisivuille, uutisryhmiin ja IRC-keskustelukanaville.

Murhapaikanhakijoiden luvattu maa?

Turun puukotustapauksen jälkeen on kysyttävä: miksei iskun estämiseksi ole ryhdytty asianmukaisiin toimiin aiemmin?

Riippumatta siitä, tunnistetaanko isku muslimiterrorismiksi vai ei, terroritekojen mahdollisuus on ollut ja on edelleen hyvin tiedossa. Niistä on useaan otteeseen varoitettu.

Varoituksia ei kuitenkaan ole kuultu tai kuunneltu: on vähätelty. Varoittajia on epäasiallisesti halveksittu, pilkattu, mustamaalattu.

Varoittajat ovat myös esittäneet keinoja, joilla muslimiterrorismia voisi tehokkaasti rajoittaa. Näitäkään esityksiä ei ole otettu vakavasti.

Massavalvonta on vastustajan aliarviointia

Sun Tzu kirjoitti aikoinaan (~500eaa) teoksessaan Sodankäynnin taito:

"If you know the enemy and know yourself, you need not fear the result of a hundred battles. If you know yourself but not the enemy, for every victory gained you will also suffer a defeat. If you know neither the enemy nor yourself, you will succumb in every battle.”

Turvallisuusuhkien torjuntaa tehostettava

Viikonlopun Kristillisdemokraattien puoluekokouksen kahta puolta tapahtui järkyttäviä, ihmisten turvallisuuden tunnetta horjuttaneita iskuja meillä ja maailmalla. Barcelonan iskun toteutustapa toisti samaa kaavaa kuin muuallakin Euroopan terrori-iskuissa. Väkijoukkoon ajettaessa satunnaisten uhrien lukumäärä on mahdollisimman suuri, ja pelko ja kauhu sen mukainen. Auto on tarvittaessa kuolemaa kylvävä ase, jota ei voida kieltää ja käyttöä on hankala rajoittaakaan.

 

Tiedustelulakien uudistus ja Turun terrori-isku

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aikaisemmin keväällä 21.4.2017 pian Tukholman terrori-iskun jälkeen. Tukholman terrori-isku tapahtui 7.4.2017. Julkaisen nyt tuon blogikirjoituksen poikkeuksellisesti uudestaan Turun tapahtumien vuoksi.

Viestinnän suoja ja kansallinen turvallisuus

Oikeus luottamukselliseen viestintään on perusoikeus, jonka loukkaaminen on rangaistava teko. Ilman lupaa kukaan ei saa käsitellä toisen henkilön viestejä tai viestintään liittyviä välitystietoja. Omia viestejään ja niihin liittyviä välitystietoja voi kuitenkin käsitellä haluamallaan tavalla. Esimerkiksi omia puheluitaan saa nauhoittaa. / Perustuslaki (10 § 2).

Kohta kytätään tiedustelulain nimessä!

Suomalainen kyttäysyhteiskunta on ottamassa harppauksen eteenpäin. Uusi tiedustelulaki näillä näkymin poistaisi suojelupoliisilta "poliisi"-tittelin tarpeellisuuden tehden SuPo:sta puhtaasti tiedusteluviranomaisen.

 

Takinkääntöjä ja -kääntäjiä

Hallituksen 19. huhtikuuta julkaisemat ehdotukset Suomen tiedustelulainsäädännöksi ovat käynnistäneet vilkkaan julkisen keskustelun Suomen turvallisuusympäristöstä, tiedustelun valvonnasta ja kansalaisten perusoikeuksista.

Tai sitten ei, parin TV-keskustelun jälkeen ei kannanottoja ole juuri kuulunut. Ilmeisesti kaikki politiikan kommentaattorit vielä sulattelevat poikkeuksellisen laajaa, yhteensä noin 1000-sivuista kokonaisuutta, jossa kaikki liittyy kaikkeen – heti jahka sote- ja maakuntalakiesitysten lukemiselta ehtivät.

Tuomioja ja Halonen - kansallisen turvallisuutemme suurimmat tuhoajat

Iltalehden toimittaja Olli Ainola nosti esiin ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ja presidentti Tarja Halosen (sd.) merkityksen Suomen sotilastiedustelun romahtamiselle sen jälkeen, kun myös sotilastietoliikenne siirtyi vuosituhannen vaihteessa ilmasta kuituihin, eikä Suomessa kyetty uudistamaan tiedustelulainsäädäntöä muuttuneisiin olosuhteisiin Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen vastustuksesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä