*

PetriPerta

Kaikki blogit puheenaiheesta Jatkuva talouskasvu

Suomi tarvitsee sopeuttamista

Olen huomannut että keskustelu maahanmuuton välttämättömyydestä perusteltuna työvoiman tarpeella nousee esiin kerta toisensa jälkeen. Mihin me oikeastaan tarvitsemme tuota työvoimaa? No tietenkin talouskasvuun. Mihin me sitten tarvitsemme talouskasvua? Kuulemma pankit ei tykkää jos ei talous kasva ja EU ei tykkää jos ei talous kasva ja silleen...

 

Kulttuurimme koko kuva kolmessa lauseessa

Eräs gynekologi totesi:

  • On kahdenlaisia naisen rintoja. Liian pieniä. Ja liian suuria.

Jutun juju on laajempi, koko kulttuuriamme koskettava. Emme juuri koskaan ole tyytyväisiä. Siksi pyrimme yhä kauemmas, yhä korkeammalle, yhä nopeammin.

Siksi olemme onnettomia pelon ja halun hullussa oravanpyörässä. Ja tuhoamme ympäristöämme, niin psyykkistä kuin ekologista ympäristöä.  Siksi oma itse on meille yhä vieraampi.

Vasta liian paljon on tarpeeksi?

Talouskasvusta

Talouskasvulla tarkoitetaan bruttokansantuotteen rahamääräistä kasvua. Eli siis palkkojen ja voittojen määrää. Meillä riemuitaan ellei talous romahda alaspäin kuten Euro-oloissa on totuttu. Tällöin jopa 1% kasvua pidetään hyvänä tuloksena. Sitähän se ei tietenkään ole.

Degrowth keskustelu ja talouskasvu 2.0

Liberan Heikki Pursiainen otti torstaina tikunnokkaan LIberan blogissaan Li Anderssonin lyhyen A-studiossa antaman kommentin, jossa hän sanoi pitävänsä yhtenä ajattelunsa lähteenä degrowth ideologiaa. Pursiaista kiinnosti, onko aiheella laajempaakin kannatusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla Pursiainen arvosteli sitä, että luonnonsuojelu ei voi mennä liiaksi kasvun tavoittelun edelle.

Tyranni haluaa kaiken tapahtuvan yhä nopeammin ja tehokkaammin

Kapitalismin inhimillinen loisto on oleva lyhytaikainen, ja sitä seuraava alennustila ei koskaan voi korvata menneiden aikojen muisto alkuperäisestä luonnontilasta. Raakalaiset kuvittelevat, että heidän politiikkansa pysyvä voima on jatkuva talouskasvu, joka saavutetaan kaiken elämän tuhrivalla kilpailukyvyn kiihkeällä parantamisella. He ovat syyllisiä siihen, että maapallon elämää ylläpitävät suurenmoiset ekosysteemit saattavat lyyhistyä kykenemättömiksi kannattelemaan ihmiselämää kylmässä avaruudessa. Luonnon olemus ja tila ovat kuolemanrangaistuksen uhalla koskemattomia.

Naisten ajattelumalli nostaisi Suomen

Suomalaisella miehellä on paha olla. Hän väittelee ja harrastaa tosissaan sitä mitä harrastaa. Sillä välillä kun suomalainen mies murjottaa, suomalainen nainen käy shoppailemassa ja nauttii shampanjaa. Jos sattuu olemaan oikein aurinkoista, niin hän piipahtaa vielä jonkin veneen kannella ottamassa aurinkoa. 

Palkkaproletaariksi pääsi vain osa maattomasta työvoimasta

Alkuperäinen idea monistuu tavaratuotannossa rajattomasti. Tavarat eivät ole todellisia vaan idean loputtomia kopioita. Aikaisemmin yksittäinen puuhastelija nikkaroi itselleen, muutamalle kaverille ja herralle tavaran silloin tällöin tarpeen mukaan. Kunnat ja kylät olivat onnellisia, itsekylläisiä, sulkeutuneita ja paikallisia. Sitten varhainen kapitalismi 1600-luvulla kehitti massatavaran myyntiä varten ja sen oheen välttämättömät markkinat. Vähän myöhemmin kenkälaatikon muotoiset tehtaat loivat työväenluokan turpeesta irrotetusta liikaväestöstä.

Talouskasvu ja ympäristö

Talouskasvua mitataan yleensä bruttokansantuotteen (bkt) kasvulla. Minä mittaan sitä yleensä henkeä kohden tapahtuvalla bkt kasvulla. Se kuvaa paremmin talouden tehokkuutta ellei maa kärsi poismuutosta. Vielä oikeampi kasvuluku olisi reaalisen bkt kasvu. Rahoitus ja virtuaalitalous poistettuna bkt:sta. Tuo viimeksi mainittu kertoo ettei uusliberaalissa maailmassa tapahdu kasvua. Ainut kasvu on virtuaalirahassa ja sen kierrossa. Se taas keskittyy muutamalle rikkaalle, normikansalaisten jäädessä rypemään paikalleen.

Hypetystalouden seitinohuet

Suomessa 20 -vuotias nörtti neuvoo 40 -vuotiasta, 20 vuoden kokemuksen omaavaa johtajaa siinä, miten 100 vuotta vanhaa yritystä pitää johtaa. Start-up firmoilla on joka päivä jatkuvat makeat bileet, jotka ajavat 95 % start-upeista konkurssiin muutamassa vuodessa. Nuoret tekevät todella makeita applikaatiota, joilla ei kuitenkaan useimmiten tehdä rahaa. Keskimääräinen tietotekniikkayritys tekee hyvää softaa mutta ei mieti miten sitä myydään. Digitaalisuudesta puhuvat eivät useinkaan ymmärrä sitä, että digitaalisuus itsessään ei vielä muuta mitään.

Kasvupakkokritiikkiä - vai vanhaa eturyhmäpolitiikkaa uusin sanoin?

On erittäin tärkeää (1) kyseenalaistaa talouskasvua (vaihdannan ja tuotannon määrän lisääntymistä) itseisarvoisena tavoitteena sekä (2) yrittää edistää talousjärjestelmää, joka ei _edellytä_ kasvua toimiakseen hyvin - vaan oikeasti sopeutuis ihmisten tarpeisiin ja resurssien rajallisuuteen, eli kysyntään ja tarjontaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä