Yhteistä arvopohjaa on sittenkin?
Kaj Turunen flirttaa avoimesti EU-eroa kannattavien perussuomalaisten kanssa toteamalla että mikäli unioni ei tee suomen kannalta edullisia päätöksiä _________ asiassa, tulee suomen uhata EU-erolla. (Täytä tyhjät kohdat itse). Tällä kertaa kyse oli metsänkäytöstä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista mutta ensi kerralla kyse voi olla vaikkapa puukiukaista, saunapalvista, talousohjauksesta tai maahanmuutosta. Voidaanko tästä päätellä että persujen ja uuvattien välillä sittenkin on yhteistä arvopohjaa huolimatta siitä että 20 kansanedustajaa lähtivät persuista ovet paukkuen sen puutteen vuoksi?
Varovainen retoriikka, jota kokoomuksen ja keskustan ikeessä olisi syytä harjoittaa mikäli mielii pitää paikkansa kansakunnan kermassa, onkin muuttunut lähes aitoon perussuomalaiseen räksyttämiseen, vieläpä uskottavasti! Minulle henkilökohtaisesti on aivan se ja sama kuka oikeita asioita tuo esille mutta lähinnä huvittaa se kuinka kärkkäästi tällaista kommenttia voidaan paukuttaa huolimatta siitä kuinka tylyin sanakääntein Eu-vastaista uutta puheenjohtajaa ja "muuttunutta" puoluetta arvostellen tuo kahdenkymmenen luopion sakki lähtönsä perustelivat. Kuitenkin tuntuvat perussuomalaisten äänet kelpaavan?
Uuvatit pitävät äänestäjiä hölmöinä. Lienee isäntäpuolueilta hallituksessa opittua… Kaj Turunen voisikin mielestäni perustella lähtöänsä uudestaan. Jos annamme hänelle toisen mahdollisuuden, hän varmasti keksii parempia tekosyitä turvatakseen oman persauksensa. Petturit ovat kuin nistit… Kerran nistii aina nisti. Kerran petturi, aina petturi. Tätä poliittisen uran kannalta varsin kiusallista leimaa Turunen yrittää nyt pestä pois.
6.6 Turunen tuli monellakin tapaa "ulos kaapista" demokraatti.fi:n artikkelissa. Hän esimerkiksi fantasioi siitä kuinka Halla-ahon voittaessa ensimmäinen varapuheenjohtaja olisikin todellinen puheenjohtaja ja kuten jälkeenpäin on käynyt ilmi, uuvateilla oli oma suunnitelmansa senkin varalle. Sekin suunnitelma meni A-suunnitelman tapaan voimakkaasti reisille ja loppu on poliittisen historiamme omituisimpia farsseja. Kun esiriippu laskeutuu, on näytelmän jäljiltä usein tyhjä olo. Mutta ei hätää… Farssi jatkuu! Jatko-osassa uuvatit kalastelevat entisen puolueensa äänestäjiä falskeilla ulostuloilla maalaillen itsestään kuvaa "perussuomalaisina ilman pahaa rasistipuheenjohtajaa". Uuvattien todellinen karva on kuitenkin paljastettu ja minä uskon vakaasti ettei kansa ole niin typerä että lankeaisi pettureiden huijaukseen toisen kerran! Edellisissä eduskuntavaaleissahan loikanneet huijasivat menestyksekkäästi sekä puoluetta että äänestäjiään mutta kuten sanonta sanoo, "Jos tekee virheen, on ihminen ja ihminen on erehtyväinen. Jos tekee saman virheen uudestaan, on idiootti.".
Turunen antoi siis kasvot uuden vaihtoehdon uusille takinkäännöille. Väitän että uuvattien rotsi viuhuu vielä moneen kertaan eivätkä lähteneille katkeroituneet äänestäjät tule asettelemaan sitä takaisin harteille. Häpeäminen lienee sellainen asia jota ei korkeammissa kouluissa opeteta?
Kommentit (0)