*

PetriPerta

Olimme pohjalla kunnes ministerit keksivät lapion

Työstä täällä pitäisi elää, sen luulisi olevan kaikille selvä. Työllistämiskokeilussa taas ei eletä työstä vaan tehdään työtä jotta muistetaan paremmin mitä nälkä on.

Jo perinteeksi muodostunut kitkuttelu kohtuullisen toimeentulon rajoilla työnteosta ja säännöllisistä tuloista huolimatta saa aivan uusia sävyjä työkokeilun myötä. Ajatelkaapa millainen palkkakuilu on palkatun työntekijän ja työkokeilussa (lue orjatyössä) olevan työttömän välillä. Toinen saa ammattiliittojen "hiellä ja verellä taistelemaa", kohtuulliseksi katsottua palkkaa ja toinen saa peruspäivärahan tai työmarkkinatuen + 9e päivässä. Lienee turha muistuttaa että lähtökohtaisesti kulut ovat molemmilla samat. Uskoakseni yhtä turhaa on tolkuttaa sitä kuinka epäoikeudenmukainen tämä tilanne on? Millainen vaikutus tällä on työmarkkinoihin ylipäätään? Mikä on työn hinta tulevaisuudessa jos se nyt alimmillaan määritellään Lindström & Co:n puolesta kelan tuet + 9e päivässä?

Tällainen nostaa esiin erään, melkeinpä yhtälailla huolestuttavan kysymyksen...

Millainen rooli ammattiliitoilla ja muilla työläisjärjestöillä on tämän päivän Suomessa? Mikä virka tällaisilla puulaakeilla on jos ne eivät saa suoraan jäsenistönsä muroihin kusevaa systeemiä kaadettua? Näyttääkin siltä että tämän päivän munattomat punikki-johtajat ja näiden byrokraattikätyrit keskittyvät lähinnä keräämään jäsenmaksuja, nostamaan omaa palkkaansa, kasvattamaan rahastoja ja rääkkäämään yrittäjiä vetämällä näitä käräjille jokaisesta karvalakkien keksimien sääntöjen rikkomisesta. Sen lisäksi tottakai muistetaan silloin tällöin vaatia lisää palkkaa samasta työstä ja työmäärästä jotta voidaan sitten toreilla kehua kuinka "taistellaan työläisten puolesta". Näin työväen puoli osallistuu talouden jälleenrakentamiseen...

Vasemmiston ideologinen alamäki ei tunne rajoja!

Olen itsekkin sinikaulustyöläinen mutta ammattiliitoista olen yrittänyt pysyä niin kaukana kuin mahdollista. Olin hetken aikaa metalliliiton jäsen mutta tavattuani liiton pääperkeleen Järvenpään torilla, päätin että se oli laitimmainen kerta. Minun on vaikea uskoa että nappiherrat liittojen johdossa olisivat valmiit laittamaan oman pallinsa peliin kun tilanne sitä vaatii ja juurikin se on ensimmäisiä vaatimuksia siihen että itse alistuisin kenenkään johdettavaksi. Se että johtaja on valmis asettautumaan tulilinjalle omiensa puolesta... Viimeistään ko. Järjestöjen saamattomuus työkokeiluasiassa on osoittanut aavistukseni jetsulleen oikeaksi. Tuntuukin luontevalta niputtaa kaikki herrat, taustoista huolimatta omaan läjäänsä, niin herttaisen yhtä mieltä nämä tuntuvat asioista olevan.

Takaisin itse asiaan... Ministerin työ on siitä ikävä että ajoittain joutuu kuulemaan rahvaan palautetta päätöksistään. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Somessa on jyrkkään sävyyn arvosteltu Lindströmiä ja toisaalta myöskin, syystä tai toisesta, tämän arvostelijoita. Se kuinka asianomainen tähän reagoi, on kuin kädenlämpöinen vesi: ei tunnu oikein miltään. Lindström kertoo kuinka "kokeilulla ei saa korvata palkkatyötä". "Ei saa" on ilmeisesti yhtä painava "soosoo" kuin hallintarekisterin ilmoitus"velvollisuus". Tokkopa kukaan valvoo ja jos valvoo, mitä asialle on tehtävissä? Käsittääkseni väärinkäytöksiin voidaan periaatteessa puuttua mutta minkäänlaista rangaistusta tästä ei seuraa joten mitteepä sitte?

Hyviin tapoihin kuuluu että jos toisen idea torpataan, tuodaan oma tilalle.

Tässäpä ehdotukseni: Jospa laajennettaisiin tukityöllistämismahdollisuuksia niin että kynnys työttömän palkkaamiseen todella alenisi merkittävästi? Pidennetään vaikka aluksi palkkatukijakson enimmäiskestoa kaikissa tapauksissa edes siihen yhteen vuoteen joka nyt on työelämäkokeilun enimmäismäärä! Nykyisin alle vuoden työttömänä olleen kohdalla ei saa palkkatukea kuin 6kk. Pitempiaikaisen työttömyyden kohdalla aikaa voisi hyvinkin nostaa 1,5, jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä 12 kuukaudesta. Tuen määrää voitaisiin myöskin portauttaa niin että palkkatukea saisi prosentuaalisesti enemmän jakson alkutaipaleella jolloin myöskin työnantajan panosta kaivataan enemmän. Sen lisäksi palkkatuen veronalaisuus työllistäjälle syö kannustinta rotan lailla. Onko tässä maassa kaikesta maksettava vero vähintäänkin kahdesti? Kohuttu kokeilu voisikin olla ikäänkuin viimeinen vaihtoehto, siis korvaaja nykyiselle vastikkeettomalle toimeentulotuelle. Tällaisen järjestelyn rakentamisen ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa nyt kun Kela hoitaa myös sosiaalitukiin liittyvät tehtävät.

Näin maallikkona en näe ehdotuksessani ongelmia. En ainakaan sen enempää kuin mitä olemassaolevassa systeemissä on.

Minä olen kuitenkin vain kansalainen ja mikäli äkillistä muutosta ei ole tapahtunut, kansalaisen mielipide on sekin kuin hallintarekisterin tunnustamisvelvollisuus: Yhtä tyhjän kanssa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Monella arvot ovat usein jotain muuta kuin yleisesti toivotaan, joku arvostaa perhettä, toinen terveyttä ja kolmas jotain muuta. Raha ja työ eivät ole elämäntarkoitus, ainoastaan välttämätön paha jotta jotenkuten selviää tässä kilpailussa toinentoista vastaan. Suomalainen "hyvinvointivaltio" on sitäpaitsi kuin pokeripeli, kyllä kaikille jaetaan samamäärä korteja, mutta kuten kaikissa peleissä, niin aina on niitä jotka häviää jotta kourallinen ihmisistä pystyy voittamaan. Niin ja näitä voittajia on vähän ja häviäjiä on paljon, siksi kierros on uusittava kunnes pelimerkit loppuu. Olisiko jotain tehtävä vai toimiiko tämä pokeripeli tarpeeksi hyvin?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jostain kumman syystä köyhät työttömät tarvitsevat tiukkaa valvontaa ja karensseja, mutta yritykset, omistajat ja varakkaammat toimivat oikein eivätkä hyväksikäytä mitään porsaanreikiä eikä niitä tarvitse valvoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset